Suomalaisautoilija ajaa tilastosta riippuen vuosittain noin 14 000–16 000 kilometriä.

Koska lämpötilat ovat useina kuukausina vuodessa pakkaslukemissa ja lunta riittää, vaikuttavat sääolosuhteet siihen, millaista varustusta turvalliseen autoiluun tarvitaan.

Renkaiden vaihto loppusyksystä ja kevättalvella rytmittävät autoilijan vuotta, mutta mitä muuta välineistöä auton ympärivuotinen käyttö edellyttää? Entäpä mitä seikkoja varusteiden valinnassa tulee huomioida? Tutustu aihetta käsittelevään artikkeliimme ja osallistu liikenneturvallisuuden tukemiseen ajokelistä riippumatta!

Talvirenkaat turvallisen talviautoilun perustana

Suomalaisessa liikennekulttuurissa tulee huomioida lumisten talvikuukausien asettamat haasteet. Noin 80 prosenttia suomalaisautoilijoista valitsee edelleen autoonsa talvikauden ajaksi perinteiset nastarenkaat, joskin myös kitkarenkaita on runsaasti saatavilla.

Talviautoilu onnistuu oikeanlaisella varustelulla, joten vaikka siitä koituvat kustannukset kirpaisisivatkin, ei ainakaan renkaiden soveltuvuudesta ja kunnosta tulisi missään nimessä tinkiä – kaikkien tiellä liikkuvien turvallisuuden nimissä.

Talvirenkaat voi saada hyvässä lykyssä polkuhinnoin etenkin sesongin ulkopuolella. Rengasliikkeiden uumenissa saattaa piillä myös poistoeriä, joiden ansiosta voi onnistua hankkimaan talvirenkaat poistohinnoin.

Koska talvirengaskaupoille?

Rengaskaupoilla ei tule missään nimessä kaivaa kuvettaan ensimmäisen liikkeen kohdalla, vaan hintoja kannattaa vertailla huolellisesti esimerkiksi luotettavien kilpailutuspalveluiden avulla. Myös erilaisten autoiluun keskittyvien lehtien ja instanssien suorittamiin puolueettomiin rengastesteihin ja -vertailuihin on syytä kiinnittää huomiota.

Renkaita ei pidä hankkia ainoastaan hinta edellä, ja käytettyjen renkaiden ostaminen olisi suotavinta jättää suosiolla väliin. Vaikka lain mukaan renkaiden iällä ei olekaan merkitystä, suosittelevat rengasvalmistajat renkaiden käyttöiäksi enintään kuutta vuotta. Renkaan kokonaisikä, jonka alkaminen lasketaan valmistuspäivästä lähtien, ei saisi puolestaan ylittää vuosikymmentä.


Rengastarjousten sähköpostiin tipahtamista odotellessa ota suunnaksi esimerkiksi pika casino, josta voi hyvällä tuurilla saada rengasbudjettiin muutaman nastan verran ylimääräistä. Voitosta ei ole tietenkään koskaan takeita, ja pikakasinolla voi pelailla hyvillä mielin jo silkasta pelaamisen ilosta. Tämä onnistuu ilmaisten demopelien avulla.

Netin pikakasinot tarjoavat myös roppakaupalla autoaiheisia pelejä kaikille vauhdin hurmasta pitäville. Vauhdikkaisiin suosikkipeleihin lukeutuvat muun muassa Playtechin Highway Kings, Realtime Gamingin Green Light ja NetEntin Drive: Multiplier Mayhem.

Auton lämmitys – millainen lämmitin on tarpeen?

Auton lämmitys ajokuntoon on talvella oma ruljanssinsa. Penkinlämmitin lisää matkustusmukavuutta, ja säteily-, letku- tai lohkolämmitin huolehtii siitä, että moottori hyrähtää ongelmitta käyntiin kovemmillakin pakkasilla.

Vaikka auto periaatteessa käynnistyykin pakkasesta huolimatta, vaikuttaa se, onko moottori esilämmitetty vai ei, radikaalisti polttoaineen kulutukseen. Kylmiltään liikkeelle lähdettäessä polttoainetta voi tärvääntyä prosentuaalisesti jopa puolet normaalia enemmän.

Auton lämmitysjohto maksaa reippaasti alle 20 euroa, joten jos lohkolämmitin on valmiina, ei lämmityksen suhteen kannata epäröidä. Energiankulutuksesta voi huolehtia puolestaan pistoketolppaan liitettävällä ajastimella, jonka ansiosta moottoria lämmitetään pakkasasteista riippuen vain puolesta tunnista pariin tuntiin.

Autopaikan pistokkeeseen kiinnitettävä lohkolämmitin oli aiemmin tarpeen lähes jokaiseen autoon. Autokannan uudistumisen ja teknologisen kehityksen myötä lohkolämmitin ei ole enää muutamaan vuoteen ollut talviautoilijan luottovaruste, sillä uudemmissa alumiinilohkoisissa moottoreissa apuna toimii säteilylämmitin.

Luistonestojärjestelmä

Jokaisen talvikeleillä ajelevan tulee tuntea autonsa luistonestojärjestelmä kuin omat taskunsa – onneksi ainoastaan käytännön tasolla! Teknisen puolen voi huoletta jättää korjausalan asiantuntijoiden huoleksi.


Lyhyesti luistonestojärjestelmän tehtävänä on pyrkiä takaamaan, että auto säilyttää pitonsa ja vakautensa myös jäisillä teillä. Luistonestojärjestelmä säätelee renkaiden nopeutta ja pitoa antureiden avulla. Mikäli järjestelmä huomaa jonkin pyöristä luistavan, lasketaan renkaiden tehoa automaattisesti, jotta auto pysyisi hallinnassa.

Luistonestojärjestelmän asianmukaisesta toiminnasta ja kunnossapidosta tulee huolehtia niin oman kuin muilla tiellä liikkuvien turvallisuuden nimissä. Suomessa erilaisissa sääolosuhteissa ajamiseen ja tienpinnan muutoksiin kiinnitetään huomiota jo ajokorttia ajettaessa.

Liukkaan kelin ajoharjoittelu – pakollinen osa henkilöautokortin hankintaa

Liukkaalla radalla suoritettava ajoharjoittelu on ollut pakollista jo 1980-luvun lopulta lähtien. Harjoittelun metodiikka on sittemmin muuttunut, sillä heinäkuussa 2018 voimaan astuneen ajokorttilain uudistuksen jälkeen radalla tapahtuvan liukkaan kelin harjoittelun on voinut korvata simulaattoriharjoituksella.

Vaikka simulaattoriharjoituksesta on toki apua, ei se missään nimessä korvaa oikeissa rataolosuhteissa tapahtuvaa harjoittelua. Jarrutusmatkan merkitys ja vaikutukset konkretisoituvat ainoastaan autenttisessa toimintaympäristössä.

Turvallisen talviautoilun aakkoset

Jarrutusmatkat pitenevät talvikeleillä huomattavasti. Liikenneturva havainnollistaa pidempää jarrutusmatkaa ja -aikaa seuraavanlaisen esimerkin avulla: Mikäli kuivalla asfalttitiellä 80 kilometrin tuntinopeudella ajettaessa pysähtymiseen vaaditaan noin 50 metrin matka ja neljä sekuntia aikaa, kuluu vastaavalla nopeudella ajettaessa lumisella talvikelillä noin 100 metriä ja kahdeksan sekuntia.

Talviolosuhteissa on syytä pitää mielessä muutama seikka, joiden avulla ajaminen sujuu turvallisesti myös lumen ja jään vallatessa maisemaa. Näihin lukeutuvat muun muassa

  • riittävät turvavälit
  • hyväkuntoiset talvirenkaat
  • turvavyön käyttö
  • tavallistakin herkempi ennakointi.

Vaikka talvella ajaminen vaatii totuttelua, liikkuu valtaosa turvallisesti ja ongelmitta myös lumisissa olosuhteissa. Autoillessa turvavyön käytöllä on suuri merkitys, sillä STT:n mukaan vuonna 2019 tapahtuneiden liikenneonnettomuuksien uhreista noin puolella ei ollut onnettomuushetkellä turvavyötä. Lisäksi noin 21 prosentissa kuolemaan johtaneissa tapauksissa onnettomuuden aiheuttanut kuljettaja ajoi vähintään 0,5 promillen humalassa. Rattijuopumukseen liittyvässä valistuksessa riittää siis edelleen työsarkaa.