Rengaskoot ja niille sopivat vanneleveydet

                               

– Autoni vanteiden koko on 7×15″, minkälaiset renkaat niille vanteille voi asentaa?

Rengaskoot ja niille sopivat vanneleveydet on syytä ottaa huomioon kun renkaita asennetaan vanteille. Renkaiden on oltava halkaisijaltaan samaa kokoa kuin vanteiden. Vanteen leveys puolestaan määrää niille asennettavien renkaiden maksimi- ja minimileveyden sekä profiilin. Seuraava rengas-vanne taulukko auttaa hieman renkaan valinnassa, siitä on jätetty pois vanteen halkaisija koska sillä ei ole tässä suhteessa vaikutusta. Esimerkiksi tässä 7×15″ tapauksessa vanteelle sopii 195/55, 245/50, 225/45 tai 215/40 -rengas, hieman mallista riippuen. Huomioitavaa on myös että renkaan ympärysmitta tulee olla mahdollisimman lähellä alkuperäisrenkaan ympärysmittaa, nopeusmittarivirheen välttämiseksi.

Rengas-vanne sovitustaulukko

Leveys (mm) / Profiili (%)

Vanteen leveys (tuumaa)

195 / 55

5.5-7.0

205 / 55

5.5-7.5

225 / 55

6.0-8.0

175 / 50

5.0-6.0

195 / 50

5.5-7.0

205 / 50

5.5-7.5

215 / 50

6.0-7.5

225 / 50

6.0-8.0

235 / 50

6.5-8.5

245 / 50

7.0-8.5

195 / 45

6.5-7.5

205 / 45

6.5-7.5

215 / 45

7.0-8.0

225 / 45

7.0-8.5

235 / 45

7.5-9.0

245 / 45

7.5-9.0

255 / 45

8.0-9.5

205 / 40

7.0-8.0

215 / 40

7.0-8.5

225 / 40

7.5-9.0

235 / 40

8.0-9.5

245 / 40

8.0-9.5

255 / 40

8.5-10.0

265 / 40

9.0-10.5

275 / 40

9.0-11.0

285 / 40

9.5-11.0

255 / 35

8.5-10.0

265 / 35

9.0-10.5

Huom: Mitat ovat useiden rengasvalmistajien ilmoittamien sopivuuksien keskiarvoja. Asennukseen vaikuttaa mm. renkaan rungon jäykkyys ja joissain tapauksissa ylläolevista voidaan poiketa 0.5″ suuntaan tai toiseen.

Miten renkaan leveys vaikuttaa käytännössä?

Kitkan osalta renkaan leveydellä on suora vaikutus, toisin kuin peruskoulufysiikan kitkalaskelmien perusteella voisi päätellä. Renkaan kumi on muotoaan muuttava (deformable) materiaali jonka kitkakerroin asfalttia vasten vaihtelee pintapaineen mukaan. Pintapaine puolestaan on kyseisen renkaan kantama massa (auton paino) jaettuna sen ja asfaltin välisellä kosketuspinta-alalla.

Kitkakerroin on laskeva käyrä eli mitä enemmän massaa kosketuspinta-alaan nähden rengas joutuu kantamaan, sitä vähemmän pitoa se tarjoaa. Erot eivät ole erityisen suuria mutta esimerkiksi kovaa ajettaessa tai paniikkitilanteissa merkittäviä. Leveä rengas myös kuumenee kovassa ajossa vähemmän koska muodonmuutokset ovat rasituksen alla pienempiä ja lämmön poistuminen on suuremman pinta-alan ansiosta tehokkaampaa.

Märällä asfaltilla tilanne muuttuu. Vesi renkaan ja asfaltin välissä huonontaa niiden välistä kontaktia nopeuden ja renkaan leveyden kasvaessa; kun mennään tarpeeksi pitkälle ja vettä on asfaltilla paljon niin aina vesiliirtoon asti mutta yleensä kyseessä on kompromissi, liian leveä tai kapea rengas on auton ajettavuuden kannalta huono asia.

Varjopuolena on ohjauksen vetely urissa. Jos alustageometria on kohdallaan, vanteen ET/offset oikea, alustan puslat kunnossa ja renkaan leveys auton painoon suhteutettuna järkevä niin vetely ei muodostu ongelmaksi. Siihen vaikuttaa omalta osaltaan myös renkaan kulmien pyöreys eli teräväolkainen rengas on pääsääntöisesti uraherkempi kuin pyöreäolkainen.

Kesärenkaiden leveyden valintaan jonkinlaiseksi nyrkkisäännöksi voi suositella kaavaa:

[auton paino (kg) + 1000] / 10 = renkaan leveys (mm)

Kaava on vain suuntaa-antava mutta sen avulla saa jonkinlaisen idean siitä mikä on hyvä lähtökohta perus-sporttirenkaaksi kesäkäyttöön.

Lumella ja jäällä pintapaine ja kitka korreloivat aika pitkälti päinvastoin, johtuen renkaan ’pureutumisesta’ tiehen. Kapeampi talvirengas on useimmiten pitävämpi kuin samanlainen leveä, mutta tässäkään suhteessa ei sovi mennä äärimmäisyyksiin. Noin 20-40mm sportti-kesärengasta kapeampi ja 10-15% korkeaprofiilisempi rengas on yleensä hyvä valinta pidon kannalta.